Rahtarit ry:n 50-vuotishistoria ”Rahtarit 50 vuotta tiellä”

Olen kirjoittanut historiateoksia yhdistyksille ja yrityksille vuodesta 2012 lähtien, ja vuosien kuluessa olen päässyt kirjoittamaan useamman historiikin kuljetus- ja logistiikka-alalta. Maaliskuussa 2023 julkaistiin niistä viimeisin – Rahtarit ry:n 50-vuotishistoria Rahtarit 50 vuotta tiellä.

Matka Rahtareiden kyydissä oli vauhdikas ja mieleenpainuva. Kirja haluttiin julkaista yhdistyksen 50-vuotispäivän yhteydessä, joten minulla oli seitsemän kuukautta työskentelyaikaa. Onneksi raamit olivat selkeät – etukäteen oli tiedossa, mitä teokseen halutaan. Se helpotti haasteellista aikataulua.

Lähteet historiateoksen pohjana

Aloitin projektin kesäkuussa 2022 tutustumalla Olli Blombergin kirjoittamaan Rahtarit ry:n 30-vuotishistoriaan, jonka tekstit tulivat myös osaksi Rahtarit 50 vuotta tiellä -teosta. Tekstejä muutettiin tarpeen mukaan niiden kirjoittajan luvalla nykypäivään ja 50-vuotishistoriaan sopiviksi.

Tehtäväni sisälsivät viimeisen 20 vuoden osalta yhdistyksen toimintakertomusten ja vuosi- ja syyskokousten pöytäkirjojen läpikäyntiä sekä Rahtarit-lehden vuosikertojen lukemista. 50-vuotishistoriaan haluttiin mukaan yhdistyksen puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien tarinat, joten pääsin tekemään henkilöhaastatteluja. Teokseen haluttiin sisällyttää myös minihistoriat yhdistyksen 22 osastosta, joihin tietoja antoivat edellä mainittujen lähteiden lisäksi osastojen aktiivijäsenet.

Historiateoksen kirjoittaminen merkitsee aina valintoja – mistä kirjoitetaan ja kuinka paljon. Tämä konkretisoitui etenkin osastojen minihistorioiden kohdalla, sillä suurimmasta osasta osastoja olisi saanut jopa oman historiikin aikaiseksi. Yritin tiivistää olennaisen osaston menneisyydestä pariin sivuun ja tuoda toiminnan monipuolisuutta esille nostamalla eri asioita eri osastojen kohdalla tekstiin.

Osallistuin projektin myötä useampaan yhdistyksen järjestämään tapahtumaan, muun muassa SM Ajotaito -kilpailuun Jyväskylässä heinäkuussa 2022. Lisäksi pääsin näkemään Minirukkerit Kouvolassa ja pyörähtämään Rahtarit ry:n osastolla Power Truck Show’ssa. Kun osallistuin tapahtumiin, pystyin muodostamaan monipuolisen kuvan yhdistyksen toiminnasta ja sain erilaista ainesta teksteihin – mahdollisuuden kirjoittaa osan tekstistä kuvailevammin. Näissä tilaisuuksissa pääsin myös tapaamaan rahtareita ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Oli ilo huomata, että historiikkiprojekti oli monelle tärkeä – yhtä tärkeä kuin itse yhdistyskin on.

Kaiken edellä mainitun pohjalta kirjoitin Rahtarit 50 vuotta tiellä -teoksen käsikirjoituksen. Jo alkuvaiheessa kirjoitusprosessia sain tiedon, että tietokirja aiotaan lukea äänikirjaksi. Olikin mielenkiintoista kirjoittaa ensimmäistä kertaa tekstiä, joka päätyi kuunneltavaksi. Tekstilleni on tyypillistä kerronnallisuus ja kuvailevaisuus, ja niihin pyrin erityisesti kiinnittämään huomiota tällä kertaa.

Yhteistyötä historiatoimikunnan ja taittajan kanssa

Työn edetessä vaihdoin kuukausittain ajatuksia yhdistyksen menneisyydestä ja teksteistä historiatoimikunnan kanssa. Sen jäsenet avustivat monissa asioissa ja tekivät arvokkaita huomioita.

Tehtäviini kuului myös teoksen kuvitussuunnitelman laatiminen. Rahtarit ry:n 50-vuotishistoriaa kuvittavat kuvat muun muassa Rahtarit ry:n omasta arkistosta ja osastojen luottamushenkilöiltä. Kun kuvitussuunnitelma ja käsikirjoitus olivat valmiita, kokonaisuus siirtyi taittajalle. Tässä projektissa se tapahtui luvuittain, sillä aikataulu oli alkuaankin melko tiivis. Beone Oy:n Satu Puntin käsissä käsikirjoituksesta ja kuvitussuunnitelmasta syntyi se upea juhlakirja, joka julkaistiin 10.3.2023.

Tietokirjailijan ammatti on mielenkiintoinen ja antoisa. Tämän projektin myötä avautui, miten monipuolista toimintaa Rahtarit ry:llä on ja miten monella saralla yhdistys tekee työtä ammattikuljettajien hyväksi. Yhdistyksen sydän ovat sen jäsenet – ne vapaaehtoiset, jotka muun muassa edistävät liikenneturvallisuutta. Olen kiitollinen, että sain mahdollisuuden tutustua yhdistyksen toimintaan historiateosprojektin myötä.

Urpu Strellman ja Kimmo Svinhufvud: Kupliva kirjoittaminen

Urpu Strellman ja Kimmo Svinhufvud, Kupliva kirjoittaminen, Art House 2020.

Arvostelukappale saatu

Miten sinä asennoidut kirjoittamiseen? Millaisia tunteita kirjoittaminen sinussa herättää?

Blogin alaotsikko ”kirjoittamisen ilosta” kuvaa suhdettani kirjoittamiseen. Se ei kuitenkaan kerro hetkistä, jolloin tuijotan tietokoneen ruutua, eikä mitään painokelpoista tunnu syntyvän. Tai siitä, kun välttelen tekstitiedoston avaamista. Sillä kirjoittaminen on ajoittain haastavaa myös työkseen kirjoittavalle. Urpu Strellmanin ja Kimmo Svinhufvudin teos Kupliva kirjoittaminen tarjoaa käytännönläheisiä keinoja näiden haasteiden selättämiseen.

Strellmanin ja Svinhufvudin Kupliva kirjoittaminen täyttää aukon kirjoitusoppaiden kentässä. He toteavat teoksen johdannossa, että työt eivät tule tehdyiksi teksteittä. Toisin sanoen ilman kirjoittamista ei selviä suurimmassa osassa nykypäivän töistä. Kuplivan kirjoittamisen tarkoitus onkin sytyttää lukijan innostus työelämän tekstejä ja työtehtäviin liittyvää kirjoittamista kohtaan.  Mitä, jos kirjoittaminen tuottaisi sinullekin iloa?

Kupliva kirjoittaminen muodostuu neljästä luvusta, jotka ovat vaikuttava kirjoittaminen, tehokas kirjoittaminen, työelämän tekstilajit ja kielenhuolto. Teosta voi joko selailla sieltä täältä, keskittyä yhteen neljästä teemasta tai lukea kannesta kanteen, kuten tein itse. Kuplivan kirjoittamisen kansi poreilee kuin pirskahteleva roseeviini. Teos on visuaalisesti onnistunut myös sisällöltään. Kirjan runsaat esimerkit konkretisoivat teoksen kirjoittajien ajatuksia.

Urpu Strellman ja Kimmo Svinhufvud painottavat teoksessa, että kirjoittamalla vaikutetaan asioihin. Jokaisen työkseen kirjoittavan on hyvä muistaa, että ihmiset tekevät valintoja tekstien perusteella. Vaikuttava kirjoittaminen on tavoitteen ja päämäärän yhteissumma. Kirjoittajan on muotoiltava viestinsä siten, että lukija ymmärtää sen.

Kun luen teosta, hiki nousee pintaan. Miten vaikuttavaa kirjoittamista käsittelevästä teoksesta voi tehdä vaikuttavan blogikirjoituksen? Kasaan odotuksia omaa tekstiäni kohtaan, minkä vuoksi käy vanhanaikaisesti – tekstitiedosto odottaa kuukauden päivät tietokoneen työpöydällä.

”Kirjoittaminen kun ei ole jotain, mikä opitaan yhdestä oppaasta tai yhdeltä kurssilta, vaan se on koko elämän ajan kehittyvä taito.”

Strellman ja Svinhufvud 2020, 205.

Luen lopuksi-luvun ja suljen Kuplivan kirjoittamisen. Päällimmäinen ajatus on, että olisinpa törmännyt teokseen kymmenen vuotta sitten, kun ryhdyin kirjoittamaan työkseni. Kaikkea ei olisi tarvinnut oppia kantapään kautta. Kupliva kirjoittaminen onkin mainio teos luettavaksi kenelle tahansa työkseen kirjoittavalle, muun muassa viestijöille, bloggareille ja sosiaalisen median toimijoille.

Ps. Jos mietit nyt, mitä ne käytännönläheiset keinot ovat, jotka tämän tekstin alussa mainitsen, niin luepa Kuplivan kirjoittamisen tehokasta kirjoittamista koskeva luku (s. 87-137). Kirjoittamisen iloa!

Merete Mazzarella: Elämä sanoiksi

Merete Mazzarella, Elämä sanoiksi, Tammi 2013.

Narsissit kukkivat. Keinutuoli kitisee ikkunan ääressä kermanvärisen omakotitalon keittiössä. Radio on napsautettu kiinni. Kuuluu kilinää. Kupit, asetit ja lusikat katetaan puisen, pyöreän pöydän päälle. Ruokapöydän takana on toinen ikkuna. Naapuritalon katto kurkistaa kuusiaidan takaa. Ikkunan ja pöydän välissä on ahdasta istua. Pöydän vieressä on sohva, jolla odotetaan kutsua kahville. Sohvan mikron puoleisesta päästä näkee huoneeseen, jossa katsellaan hiihtoa, jääkiekkoa ja formuloita. Lapset istuvat siellä jalkaraheilla ja aikuiset nojatuoleissa. Solakka ruskeasilmäinen nainen, jonka harmahtavat hiukset ovat laineilla, kaataa kuppeihin teetä ja kahvia, ja kantaa pashan pöytään.

Nyökyttelen Merete Mazzarellalle, kun hän kirjoittaa ruokamuistoista teoksessaan Elämä sanoiksi. Maistoin Lieksan Laatuherkkujen Pashaa helmikuussa 2021 ja palasin oitis muistoissani 1990-luvulle. Isoäidilläni, joka oli kotoisin Kaakkois-Suomesta, oli tapana tehdä pashaa pääsiäiseksi. Pashan maku toi mieleeni isoäidin talon ympäristöineen ja talon tunnelman. Asioita, joita en ollut muistellut pitkään aikaan. Millainen lapsuuden ruokamuisto sinulla on?

Merete Mazzarellan kirja osui silmiini etsiessäni teoksia, joissa käsitellään elämäkerrallista kirjoittamista. Elämä sanoiksi löytyi Storytelistä äänikirjana, minkä vuoksi se päätyi lenkkiseurakseni. Soljuvasti kirjoitettu teos motivoikin nauttimaan aurinkoisista talvipäivistä. Se oli myös hankittava omaan kirjahyllyyn. Onneksi bongasin yhden Elämä sanoiksi-kirjan Antikvaarista. Suosittelen Merete Mazzarellan teosta lämpimästi niille, jotka ovat kiinnostuneita omaelämäkerrallisesta kirjoittamisesta.

Mazzarella etenee esimerkein. Teksti on pohdiskelevaa ja lempeää. Siitä huokuu kirjoittajan lukeneisuus ja elämänkokemus. Mazzarella kehottaa pistämään itsensä likoon omaelämäkerrallista tekstiä kirjoittaessa. Ja sen hän tekee myös itse. Hän kirjoittaa niin omasta elämästään kuin muista kirjailijoista, heidän työtavoistaan ja teoksistaan. Elämä sanoiksi sisältääkin runsaasti kirjavinkkejä. Omasta kirjahyllystäni löytyvät muun muassa Mazzarellan suosittelemat Stephen Kingin On writing ja Anne Lamottin Bird by Bird. Kumpikin vielä lukematta.